Lausunto pakkokeinolain uudistamistarpeista

Demla lausui oikeusministeriön asettaman työryhmän mietinnöstä pakkokeinolain muutostarpeista. työryhmämietintö ja demlan lausunto löytyy kokonaisuudessaan Lausuntopalvelun sivulta. Tässä demlan lausunnon päähuomiot.

Demla pitää positiivisena asiana, että uuden pakkokeinolain yhtenä keskeisenä seikkana on pakkokeinon kohteena olevan henkilön perusoikeussuojan vahvistaminen sekä tulkinnanvaraisten ja epäselvien säännösten selkiyttäminen.

Demla pitää pidättämispäätöksen kirjallista muotoa tarpeellisena muutoksena erityisesti pidättämisen kohteena olevan henkilön oikeussuojakeinojen kannalta. Kirjallisen päätöksen voi katsoa tukevan myös pidätyspäätöksen jälkikäteiskontrollia. Oikeuspoliittisesta näkökulmasta pidättämispäätöksissä ilmeneviä perusteita on syytä seurata ja tilastoida säännöllisesti. Ottaen lisäksi huomioon mietinnössäkin ilmoitetut perusteet pidätyksen luonteesta voimakkaana vapauteen vaikuttavana pakkokeinona, pitää Demla myös tärkeänä pyrkiä päätöksen sisältöä laadittaessa minimoimaan pidättämisperusteiden salassapitoa. Lähtökohtaisesti pidättämisperusteiden tulisi kestää julkisen arvostelun kohteena olemista.

Lisäksi Demla halusi tuoda lausunnossaan esiin, että vuonna 2009, edellisen pakkokeinolakiuudistuksen yhteydessä, tehtiin telepakkokeinojen käyttöön myönnetyistä luvista empiirinen tutkimus. Tutkimuksessa kävi ilmi muun muassa, että telepakkokeinojen käytön lupien hylkäysprosentti oli hyvin pieni ja tuomioistuinten perustelut olivat kaavamaisia. Jotta pakkokeinojen käytön asianmukaisuutta voidaan vielä paremmin seurata, olisi hyvä tehdä jatkotutkimus, jossa vertailtaisiin empiirisesti tuomioistuinlupajärjestelmän toimivuutta vuonna 2009 saatuihin tuloksiin.

Demla toteaa, että suhteellisuus- ja vähimmän haitan periaatteet tulee huomioida uusien mahdollisten pakkokeinojen, kuten esimerkiksi biometristen tietojen hyödyntämisen osalta. Demla pitääkin tärkeänä, että salaisten pakkokeinojen kohdentaminen muihin kuin päätöksessä nimettynä kohteena olevaan henkilöön määritellään tarkasti. 

Mietinnöstä puuttuvista huomioista Demla lausui kehittämistarpeena seuraavaa:

Poliisissa on tullut viime aikoina ilmi vakavia väärinkäytöksiä liittyen huumausainerikollisuuteen, poliisissa piilevään äärioikeistoon, esitutkinnan sattumanvaraisuuteen sekä raiskauksen ja ihmiskaupan uhrien suojeluun. Nämä ilmi tulleet tiedot herättävät epäilyksen siitä, että poliisi ei toimi kansalaisiin nähden tasapuolisesti ja että poliisien omat mieltymykset ja poliisikulttuurin tai -organisaation epäasialliset syrjivät käytännöt pääsevät vaikuttamaan poliisitutkintaan. Poliiseista tehtyjen mielipidetiedustelujen perusteella poliisit ovat muita kansalaisia huomattavasti oikeistolaisempia ja maahanmuuttovastaisempia. Samalla poliisin valtuuksia puuttua ihmisten perusoikeuksiin on mittavasti viime vuosikymmeninä kasvatettu. Esille tulleiden väärinkäytösten johdosta Demla ry:llä on syytä epäillä sitä, käyttääkö poliisi saamiaan valtuuksia asianmukaisesti.

Mikä huolestuttavinta, osa näistä väärinkäytöksistä ei ole tullut ilmi poliisin omavalvonnan kautta vaan itsenäisen tutkivan journalistisen työn perusteella. Demla ei siis näe, että poliisin omavalvontajärjestelmä on tällä hetkellä riittävän tehokas ja takaa ihmisten oikeusturvaa.

Esitettyjen epäkohtien johdosta Demla ehdottaa poliisitoimesta riippumattoman, itsenäisen viranomaisen perustamista, jolle annetaan poliisihallitukselta valvontatehtäviä sekä myös rikostutkintavaltuuksia poliisirikoksissa. Tämän viranomaisen tulee saada aidot ja tehokkaat toimivaltuudet sekä riittävät resurssit tutkia itsenäisesti kanteluiden perusteella poliisin toimintaa ja langettaa seuraamuksia havaitsemistaan epäkohdista.