Demlan historia

Oikeuspoliittinen yhdistys Demla perustettiin 1954 ”kansanvaltaisesti ajattelevien lakimiesten yhdyssiteeksi” nimellä Suomen Demokraattiset Lakimiehet. Demla yhdisti valtavirrasta poikkeava juristeja. Toiminta alkoi kuitenkin hiipua, kunnes koki uuden nousun 1970-luvulla. Yhdistyksen aktivoituminen oli vastaus tuonaikaisen Lakimiesliiton aatteelliselle yksipuolisuudelle ja eriarvoisuutta korostavalle etujärjestöpolitiikalle. Uuden toiminnan käynnistyminen toi mukanaan myös Demlan tunnetuimmaksi tapahtumaksi nousseen Demlan seminaarin. Ensimmäinen kesäseminaari järjestettiin Jyväskylässä vuonna 1971. Seuraavana vuonna Demla alkoi julkaista Oikeus-lehteä yhdessä Oikeus- ja yhteiskuntatieteellisen yhdistyksen kanssa.

1990-luvulla puoluepoliittisen toiminnan hiipuessa uusi sukupolvi alkoi pikkuhiljaa nuorentamaan Demlaa. Muutos ei kuitenkaan tapahtunut hetkessä. Ensimmäisen kerran vuonna 1990 esillä ollut nimenmuutos toteutui vasta vuoden 2002 vuosikokouksessa. Uudeksi nimeksi tuli Oikeuspoliittinen yhdistys – Rättspolitiska föreningen Demla ry.

Vuosikymmenten saatossa Demla on ollut mukana erilaisissa ihmisoikeuksia edistävissä kansainvälisissäkin projekteissa, kuten esimerkiksi apartheidin vastaisessa Eristetään Etelä-Afrikka -kampanjassa, Rauhanpuolustajissa, kansalaisvapauksien ja poliittisten oikeuksien loukkauksia Suomessa tutkivassa komissiossa sekä Turkki-projektissa. Oman toimintansa ohella Demla ja demlalaiset ovat vaikuttaneet myös muissa yhdistyksissä. Demla on ollut perustamassa mm. Pakolaisneuvonta ry:n edeltäjää Pakolaisneuvontapistettä vuonna 1988. Demla on ollut myös Naisten Linjan toiminnassa aktiivisesti mukana.

Koko Demlan historian aikana sen jäsenet ovat olleet erilaisissa yhteiskunnallisissa asemissa, tulleet erilaisista koulutustaustoista ja heillä on ollut erilaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä. He ovat olleet myös eri tavoin sitoutuneita tai sitoutumattomia puoluepolitiikkaan. Suurin osa jäsenistä on kuitenkin oikeudellisen koulutuksen saaneita. Kaikkia jäseniä on aina yhdistänyt ajatus siitä, että oikeus on poliittista ja oikeuspolitiikan tulisi toimia työkaluna yhdenvertaisuuden, suvaitsevaisuuden, rauhan sekä perus- ja ihmisoikeuksien edistämisessä.

Demlan 50-vuotisjuhlahistoriikki

(Kirjoitus julkaistu Oikeus-lehdessä 4/2005, viimeisin päivitys 05.02.2008)