Lausunto Valtioneuvostolle: Luonnos valtioneuvoston toimenpideohjelmaksi rasismin torjumisesta ja yhdenvertaisuuden edistämisestä
Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry toimittaa lausunnon valtioneuvostolle koskien luonnosta valtioneuvoston toimenpideohjelmaksi rasismin torjumisesta ja yhdenvertaisuuden edistämisestä.
Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry lausuu kunnioittaen seuraavaa:
Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry pitää positiivisena ja kannatettavana sitä, että hallitus on käynnistänyt hankkeen yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi Suomessa. Toimenpideohjelman luonnoksen alussa kuvaillaan hyvin yhteiskunnan nykytilaa, jossa rasismi ja syrjintä ovat yhteiskunnan läpileikkaavia ongelmia.
Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry pitää toimenpideohjelmassa ehdotettuja toimenpiteitä sinänsä kannatettavina. Toimenpideohjelmassa esitetyt toimet ovat kuitenkin täysin riittämättömiä suhteessa siihen, kuinka laajoja ongelmia rasismi ja syrjintä suomalaisessa yhteiskunnassa ovat. Toimenpiteille ja niiden toimeenpanoon on myös varattu hyvin niukasti resursseja. Aito antirasistinen työ vaatisi hallitukselta huomattavasti konkreettisempia toimia, parempia resursseja ja aitoja lainsäädäntötoimia.
Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry toteaa, että suuri osa toimenpiteistä jää varsin yleiselle tasolle ja monet toimenpiteistä sisältää lähinnä erilaisten selvitysten tekemistä. Lisäksi uusina toimenpiteinä listataan erilaisia hallitusohjelmaan jo sisältyviä toimenpiteitä tai käynnissä olevia hankkeita. Konkreettisia lainsäädäntöön asti ulottuvia muutoksia on hyvin niukasti. Uusina lainsäädäntötoimina mainitaan ainoastaan holokaustin kieltämisen kriminalisointi ja selvityksen käynnistäminen erilaisten symbolien kuten natsisymbolin ja kommunismin symbolin kieltämisestä.
Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry haluaa tuoda esiin myös sen, että nyt laadittu toimenpideohjelma on vahvasti ristiriidassa hallituksen muihin toimiin, erityisesti hallituksen leikkauspolitiikkaan. On hyvin ristiriitaista, että hallitus on tekemässä merkittäviä leikkauksia erityisesti kansalaisyhteiskuntaan ja järjestökentän rahoitukseen ja samalla toimenpideohjelmassa painotetaan yhteistyötä erityisesti kansalaisyhteiskunnan ja järjestökentän kanssa. Hallituksen leikkauspolitiikka kohdistuu tällä hetkellä voimakkaasti kansalaisyhteiskuntaan ja järjestökenttään ja nämä leikkaukset ovat mittaluokaltaan moninkertaisia suhteessa toimenpideohjelman toimille annettuihin resursseihin, ja ne vähentävät olennaisesti näiden toimijoiden toimintaedellytyksiä. Erityisesti kansalaisyhteiskunta ja järjestöt tekevät Suomessa merkittävää antirasistista ja yhdenvertaisuutta edistävää työtä ja niiden harteille on aiottu siirtää merkittäviä vastuita rasismin torjumiseksi. Toimenpideohjelmasta ei käy selvästi ilmi, miten toimenpideohjelman rahoitus aiotaan allokoida järjestöille juuri antirasistiseen työhön.
Erityisenä puutteena oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry haluaa tuoda esiin sen, että toimenpideohjelman toimenpiteissä ei ole lainkaan sateenkaarivähemmistöjen yhdenvertaisuutta parantavia toimia lukuun ottamatta mainintaa: “Muita syrjintäperusteita kuten ikää, vammaisuutta ja seksuaalista suuntautumista sekä sukupuolten tasa-arvoa käsitellään läpileikkaavasti toimenpiteissä, jotka perustuvat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien edistämisvelvollisuuksien toimeenpanoon.” Yhdistys haluaa kiinnittää huomiota oikeusministeri Leenan Meren ja liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen päätöksiin olla osallistumatta ja kieltää työntekijöitään osallistumasta työajallaan Helsinki Pride -tapahtumaan, jonka tavoitteena on nimenomaisesti toimenpideohjelmassa mainitut tavoitteet. Ministeriöt eivät myöskään viestinnässään tuo Pride- teemaa mitenkään esiin. Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry haluaa korostaa, että yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä on mahdoton edistää aidosti, jos toimenpiteet eivät kohdistu kaikkiin vähemmistöryhmiin.
Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry kiinnittää huomiota myös siihen, että ohjelmasta puuttuvat selvästi esiin tuodut islamofobian, romaneihin kohdistuvan rasismin ja etnisen profiloinnin vastaiset toimenpiteet. Islamofobia ja romaneihin kohdistuva rasismi ovat hyvin yleisiä yhteiskunnassa esiintyviä syrjinnän muotoja niin yksilöllisesti kuin rakenteellisesti, ja tämän vuoksi niiden torjumista olisi tärkeää käsitellä erillisissä toimenpidekokonaisuuksissa. Etnisen profiloinnin torjumiseksi olisi tarpeen suunnitella toimenpiteitä, joiden tarkoituksena olisi varmistaa yhdenvertaisuuslain ja perustuslain asettamien velvoitteiden täyttyminen viranomaisten toiminnassa.
Mitä tulee rasistisen häirinnän ja väkivallan torjunnan osioon, jää se huomattavan kapea-alaiseksi, kun otetaan huomioon nykyinen vihapuhekehitys. Toimenpideohjelman luonnoksessa ehdotetaan lähinnä erilaisten selvitysten tekemistä, vaikka tutkimustietoa on jo laajalti tarjolla ja se tarjoaisi välineitä konkreettisiin toimiin. On ristiriitaista, että hallituksen toimenpideohjelmassa suunnataan resursseja sellaisten asioiden selvittämiseen, joista on jo runsaasti tutkimustietoa tilanteessa, jossa resursseja tulisi suunnata erityisesti konkreettisiin toimenpiteisiin.
Vaikka ohjelmassa mainitaan Suomen ihmisoikeussopimuksia valvovilta elimiltä saamat suositukset viharikoksiin ja vihapuheeseen puuttumisesta, ei asiayhteydessä kuitenkaan mainita Euroopan komission Suomea vastaan käynnistämää rikkomusmenettelyä rasismipuitepäätöksen sisältyvien eräiden määräysten täytäntöönpanosta. Komission mukaan kansallinen tunnusmerkistö kiihottamisesta kansanryhmää vastaan liian suppea eikä sillä pystytä riittävästi torjumaan rasismia ja muukalaisvihaa ja etenkään suojaamaan yksilöön kohdistuvalta häirinnältä. Vaikka muutostarve painottuu erilaisiin tekoihin, olisi kyseistä pykälää ja sen soveltamiskäytäntöä perusteltua tarkastella myös kokonaisuudessaan, muiden tunnusmerkistöjen ohella.
Ottaen huomioon, että Helsingin hovioikeus on hiljattain päätynyt asiassa, toisin kuin käräjäoikeus, katsomaan hakaristisymbolin julkisen esillä pitämisen voivan täyttää kiihottamisrikoksen tunnusmerkistön, on oikeustilaa syytäkin selkeyttää lainsäädännöllisin toimin. Tällainen lainsäädännöllinen tarkastelu on kuitenkin riittämätöntä, jos viharikosten tutkintaan ja syytteeseen asettamiseen ei kohdenneta riittävästi resursseja. Viimeksi toukokuussa 2024 YK:n kidutuksen vastainen komitea on suosittanut Suomea edistämään viharikoksista ilmoittamista sekä varmistamaan, että viharikokset tutkitaan perusteellisesti, rikoksentekijöitä syytetään ja rangaistaan ja uhreille tarjotaan tehokkaat oikeussuojakeinot. Saman suuntaisesti ovat lausuneet myös YK:n rotusyrjinnän vastainen komitea sekä ihmisoikeuskomitea. Lisäksi natsismin ja kommunismin symboleihin liittyvä juridinen problematiikka on erilainen. Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry haluaa tuoda esiin, että näiden kriminalisointien selvittäminen ja mahdolliset lainsäädäntötoimet tulee erottaa toisistaan riittävissä määrin, jotta ne hankkeet, joita voidaan perustuslain puitteissa tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä edistää, edistetään.
Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry pitää toimenpideohjelman luonnoksessa esitettyjä toimenpiteitä kannatettavina, mutta haluamme korostaa niiden jäävän hyvin teoreettiselle tasolle. Olisikin tärkeä tarkastella laaja-alaisesti konkreettisia keinoja reagoida erityisesti vihapuheeseen ja parantaa yhdenvertaisuutta. Sanotulla ei tarkoiteta ainoastaan toimenpideohjelmassa mainittua syrjivää ja väkivaltaista puhetta, vaan monitahoisemmin viharikoksiin ja vihapuheeseen puuttumista. Rasismin ohella lisääntyvä vihapuhe on merkittävä yhteiskunnallinen ohjelma, joihin puuttuminen vaatii huomattavasti kunnianhimoisempia toimia kuin mitä toimenpideohjelmassa on esitetty.
Kaiken kaikkiaan Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry:n mielestä hallituksen toimenpideohjelma vaikuttaa sen tavoitteeseen eli rasismin torjumiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi sangen keinotekoiselta ulostulosta vailla todellista tahtotilaa siinä mainittujen asioiden edistämiselle. Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry olisi toivonut hallituksen toimenpideohjelmalta huomattavasti kunnianhimoisempia toimia yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja rasismin torjumiseksi.