Vankeuslain uudistamishankkeessa kuultiin vankeja
Susanna Lundell
Projektitutkija, Oikeustieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto
Maija Helminen
Erikoistutkija, Oikeustieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto
Sidosryhmäyhteistyö ja kansalaisten kuuleminen ovat laadukkaan lainvalmistelun kulmakiviä. Tutkimuksissa ja selvityksissä on kuitenkin havaittu, että sidosryhmien monipuolinen ja riittävän laaja-alainen osallistaminen ei aina toteudu lainvalmisteluprosesseissa.
Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman SILE-hankkeen (Silent agents affected by legislation: from insufficient knowledge base to inclusive solutions) tavoitteena on edistää hiljaisten toimijoiden mahdollisuuksia saada äänensä kuuluviin heitä koskevien lakien valmistelussa. Tarkoitamme hiljaisilla toimijoilla ihmisiä, joilla on yhteiskunnallisesta asemastaan, elämäntilanteestaan tai erilaisista rajoitteista johtuen muita huonommat mahdollisuudet osallistua heitä itseään koskevaan päätöksentekoon. Vangit ovat yksi SILE-hankkeen kohderyhmistä.
Oikeusministeriössä käynnistyi syksyllä 2021 vankeuslain uudistamishanke, jonka tavoitteena on kehittää lainsäädäntöä siten, että siinä huomioidaan nykyistä paremmin muun muassa yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset, kansainvälisten ihmisoikeuselinten suositukset ja lain soveltamiskäytännössä ilmenneet ongelmat.
Lakihankkeen alkaessa käynnistimme vankeuslain uudistamista valmistelevien lainvalmistelijoiden kanssa pilottihankkeen, jonka tavoitteena oli valmistella ja toteuttaa kuulemistilaisuudet vangeille. Pilotin nimeksi annettiin Vanksu. Vanksu-ryhmän palavereissa kehitimme yhdessä lainvalmistelijoiden kanssa toimintamallia vankien kuulemiseen. Samalla keräsimme aineistoa tutkimuskäyttöön. Kuulemistilaisuuksien käytännön järjestelyjä ja kuultavien rekrytointia valmisteltiin Rikosseuraamuslaitoksen työntekijöiden ja vankeja edustavien järjestöjen kanssa.
Hiljaiset vangit
Vankeja ei ole kuultu aiemmin lainvalmistelussa. Keskeisenä syynä ovat lainvalmistelun vakiintuneet kuulemiskäytännöt. Tapana on ollut kuulla sääntelyn kohteita edustavia järjestöjä ja muita sidosryhmiä etenkin kirjallisessa lausuntomenettelyssä. Nykyisin kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus kommentoida lakiluonnoksia lausuntopalvelussa. Tällainen menettely on kuitenkin monille liian vaativa.
Lainvalmistelun tiukat aikataulut ja rajalliset henkilöstöresurssit ovat myös osaltaan rajoittaneet lainvalmistelijoiden mahdollisuuksia kuulla sääntelyn kohteena olevia kansalaisia. Lainvalmistelijoilla ei ole myöskään aina riittävästi osaamista, jota tarvitaan erityisesti hiljaisten ryhmien kuulemisessa.
Vakiintuneiden kuulemiskäytäntöjen lisäksi myös monet muut tekijät rajoittavat vankien mahdollisuuksia osallistua heitä itseään koskevaan päätöksentekoon. Tällaisten tekijöiden ymmärtäminen ja huomioon ottaminen on tärkeää, kun pyritään edistämään vankien mahdollisuuksia saada äänensä kuuluviin lainvalmisteluprosesseissa.
Vangeilla on ensinnäkin muita kansalaisia huonommat mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon, koska vankeus eristää heidät monin tavoin muusta yhteiskunnasta. Osallistuminen edellyttää mahdollisuutta saada tietoa päätöksentekoprosesseista sekä saattaa päätöksentekijöiden tietoon näkemyksiä itselle merkityksellisistä kysymyksistä.
Yksilön mahdollisuuksiin osallistua päätöksentekoon vaikuttavat myös erilaiset elämäntilanteeseen ja yksilöllisiin valmiuksiin liittyvät tekijät. Vankeus itsessään ja vankilan olosuhteet ovat omiaan aiheuttamaan henkistä kuormitusta ja stressiä, jotka voivat heikentää vangin toimintakykyä ja voimavaroja. Myös päihde- ja mielenterveysongelmat sekä velkaongelmat ovat melko yleisiä vankien keskuudessa. Elämänhallinnan ongelmien kanssa kamppailevalle ihmiselle päätöksentekoon osallistuminen voi tuntua kaukaiselta asialta silloinkin, kun päätöksillä on merkittäviä ja kauaskantoisia vaikutuksia hänen elämäänsä.
Oikeus osallistua
Perustuslain mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Perustuslaissa säädetyt oikeudet koskevat myös vankeja. Vankeuslaissa todetaan, ettei vankeusrangaistuksesta saa aiheutua muita oikeuksien rajoituksia, kuin mitkä välttämättä seuraavat itse rangaistuksesta.
Vangeilla itsellään on paras asiantuntemus siitä, millaista elämä on vankilan muurien sisäpuolella. Siksi heillä on myös parhaat edellytykset arvioida lakiuudistusten vaikutuksia omaan elämäänsä. Vankeus rajoittaa kuitenkin merkittävästi vankien mahdollisuuksia saada ääntään kuuluviin itseään koskevien lakien valmistelussa, vaikka muutoksilla voi usein olla merkittäviä vaikutuksia heidän elämäänsä ja oikeuksiinsa. Siksi lainvalmistelussa on tärkeää kehittää toimintatapoja, joilla vankien kokemustieto saadaan osaksi lainvalmistelun tietopohjaa.
"Kerrankin joku kuuntelee meitä"
Vanksu-hankkeen alkaessa vangeille avattiin pääsy lausuntopalveluun, jossa kansalaisilla on mahdollisuus kommentoida lakiluonnoksia. Tarvitaan kuitenkin myös muita kuulemisen tapoja, koska useimmilla vangeilla ei ole riittävästi valmiuksia tai käytännön mahdollisuuksia lakiluonnosten kirjalliseen kommentointiin. Lainvalmistelijat pitivät myös tärkeänä kuulla vankeja jo perusvalmistelun aikana, jotta heidän kokemustietonsa voitaisiin ottaa riittävän aikaisessa vaiheessa huomioon eri ratkaisuvaihtoehtojen toimivuutta arvioitaessa. Lähtökohtana oli, että kuulemiset toteutetaan keskustelutilaisuuksina vankiloissa. Lainvalmistelijat pitivät tärkeänä, että he vastaavat kuulemistilaisuuksien toteuttamisesta ja keskustelujen kirjaamisesta.
Kuulemistilaisuudet toteutettiin vuoden 2022 syksyllä kolmessa suljetussa vankilassa ja yhdessä avovankilassa. Vapautuneille vangeille järjestettiin lisäksi yksi tilaisuus yhteistyössä Kriminaalihuollon tukisäätiön kanssa. Kuulemisten jälkeen haastattelimme kuulemistilaisuuksiin osallistuneita vankeja. Haastatteluista välittyy vahvasti vankien kokemus siitä, että lainvalmistelijat olivat aidosti kiinnostuneita heidän näkemyksistään. Kokemus kuulluksi tulemisesta oli monille uusi ja merkityksellinen. Kuulemisen teemoja, jotka liittyivät muun muassa internetin ja sähköpostin käyttöön sekä maksuttomiin puheluihin, pidettiin vankien arjen kannalta tärkeinä. Lainvalmistelijoiden selkokielellä laatimat materiaalit auttoivat valmistautumaan kuulemistilaisuuteen.
Jotkut tilaisuuteen ilmoittautuneet vangit kertoivat arvelleensa, että tilaisuudessa olisi virallinen ja jäykkä tunnelma. He yllättyivät positiivisesti, kun keskusteluilmapiiri olikin epämuodollinen ja rento. Vangit kokivat myös, että kaikki saivat tuotua esille oman näkemyksensä käsiteltävistä asioista.
Moni vanki kertoi osallistuneensa kuulemistilaisuuteen, koska he halusivat vaikuttaa ennen kaikkea tulevien vankien oloihin. Haastatteluissa kävi ilmi, että kuulemiseen osallistumisella voi olla myös aktiivista kansalaisuutta edistävä ulottuvuus. Eräs vanki kertoi, että kuulemiseen osallistuminen oli herättänyt kiinnostuksen lainvalmisteluun ja että hän oli siksi päättänyt äänestää seuraavissa eduskuntavaaleissa ensimmäisen kerran elämässään.
Kuulemisten valmistelu ja toteuttaminen on vaatinut paljon lainvalmistelijoiden aikaa ja voimavaroja. Heidän mielestään lopputulos on kuitenkin ponnistelujen arvoinen. Kuulemiset tuottivat lainvalmisteluun tärkeää tietoa. Kuulemisten tulosten käsittely jatkuu ministeriön työryhmässä. Kuulemisissa esille tulleita epäkohtia on viety myös lakien toimeenpanosta vastaavien tahojen tietoon. Vankien palaute kuulemistilaisuuksista koettiin palkitsevaksi.
Lakiuudistuksen etenemistä voi seurata Lakitutka-palvelussa
Vankeuslakiuudistuksen valmistelua jatketaan oikeusministeriön työryhmässä. Lakihankkeen etenemistä voi seurata Lakitutka-palvelussa, jonka verkkosivut löytyvät osoitteesta lakitutka.fi.
Lakitutka on kaikille avoin palvelu, joka kokoaa kaikki lakihankkeisiin liittyvät asiakirjat, kuten hallituksen esitykset, lakiehdotusta koskevat lausunnot, valiokunta-asiakirjat ja eduskuntakeskustelut, yhdelle verkkosivustolle. Lakitutka on kehitetty Turun yliopistossa ja palvelun kehittämistä jatketaan SILE-hankkeessa, jotta Lakitutkasta saataisiin mahdollisimman helppokäyttöinen.
Vankeuslakiuudistuksen valmistelua koskevat asiakirjat löytyvät valitsemalla Lakitutkan aloitussivulta ”Valmisteluasiakirjat” ja kirjoittamalla hakukenttään ”Vankeuslain ja tutkintavankeuslain kehittäminen”. Lakihankkeen aikajanalla näkyvät kaikki hankkeeseen liittyvät valmisteluasiakirjat, jotka voi avata luettavaksi.
Tämä blogi on osa SILE-hanketta (Silent Agents Affected by Legislation). Hanke on Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittama (päätösnumerot 335442 ja 335654).