Kirjoittajakutsu Oikeus-lehden erikoisnumeroon 4/2024
POLIITTISEN TALOUDEN OIKEUS: OIKEUS MUUTOKSEN VÄLITTÄJÄNÄ YHTEISKUNNASSA
Lainsäätäjän näkökulmasta talous on kaikkialla mutta ei kuitenkaan missään. Kaikella lainsäädännöllä on taloudellisia vaikutuksia, mutta lainsäätäjä ei voi suoraan säännellä taloutta, esimerkiksi inflaatiota, työllisyysastetta, valuuttakursseja tai palkkoja. Taloudella on siis systeeminen ja rakenteellinen asema yhteiskunnassa. Myös oikeusjärjestys voidaan hahmottaa yhteiskunnallisena systeeminä ja rakenteena, mutta mikä on oikeuden suhde talouteen ja politiikkaan? Onko oikeus pelkkä välittäjä talouden ja politiikan välillä, vai konstituoiko oikeus talouden ja politiikan välisen suhteen?
Poliittiseksi taloudeksi (eng. political economy) kutsuttu tutkimusala tutkii taloutta systeeminä ja sitä, miten taloutta ohjataan yhteiskunnallisten rakenteiden, kuten vaikkapa politiikan ja oikeuden keinoin. Poliittisen talouden tutkimusta on harjoitettu jo ennen nykyisen taloustieteen syntyä, ja monet poliittisen talouden tutkimuksen klassikot käsittelevät myös oikeuden ja talouden välistä suhdetta. Oikeustiede on toki aina ollut kiinnostunut taloudesta, mutta suora ajatustenvaihto poliittisen talouden tutkimuksen ja oikeustieteen välillä on yleistynyt vasta tällä vuosituhannella. Yhdysvalloista alkanut poliittinen talous ja oikeus -suuntaus (law and political economy) on Euroopassa käännetty muotoon poliittisen talouden oikeus (law of political economy).
Poliittisen talouden oikeuden tutkijat ovat olleet kiinnostuneita erityisesti siitä, miten oikeudelliset instituutiot ovat tai voivat olla yhteiskunnallisten muutosten välittäjiä. Ilmaston lämpenemisestä johtuva vääjäämätön ekokatastrofi ja siihen vastauksena esitetty vihreä siirtymä ja kestävyysmurros ovat ilmiöitä, joita poliittisen talouden oikeus tarkastelee. Yhtä lailla kiinnostava ilmiö on digitalisaatio, jota yhdessä vihreän siirtymän kanssa onkin kutsuttu termillä kaksoissiirtymä. Mittaluokaltaan vastaava, mutta ehkä oikeustietelijöiden keskuudessa vähemmälle huomiolle jäänyt ilmiö, on globaali väestön määrän kasvu ja siihen liittyvä siirtolaisuus. Kaikkiin näihin muutoksiin liittyy merkittäviä taloudellisia intressejä, minkä vuoksi niiden tutkimisessa ei voida ylenkatsoa talouden roolia osana muutosta.
Erikoisnumero pureutuu oikeuden rooliin yhteiskunnallisten muutosten aikakaudella. Edellä mainittujen ilmiöiden lisäksi artikkelit voivat käsitellä myös muita yhteiskunnallisia megatrendejä. Artikkeleilta toivotaan yhteiskunnallista otetta. Uudet avaukset, lainopillisten käsitteellistyksien koetteleminen ja teoreettinen kunnianhimo ovat tervetulleita. Perinteisiinkin oikeustieteellisiin keskusteluihin voi löytää uuden näkökulman, kun pohtii asiaa yhteiskunnallisen muutoksen, talouden ja politiikan kautta.
Kiinnostuneita pyydetään toimittamaan tiivistelmä (noin 500 sanaa) artikkeli-ideasta. Erikoisnumeron kirjoittajat valitaan tiivistelmien perusteella. Artikkelit käyvät läpi normaalin vertaisarviointiprosessin, jonka jälkeen päätoimittajat päättävät artikkelien julkaisemisesta.
Julkaisuprosessin vaiheet ja aikataulut:
Määräaika tiivistelmän toimittamiselle: 31.5.2024. Tiivistelmät lähetetään Oikeus-lehden toimitussihteerille: oikeus@demla.fi
Päätös kirjoittajakutsuista: 17.6.2024
Määräaika valmiin artikkelin toimittamiselle: 16.9.2024
Tiedustelut: Oikeus-lehden päätoimittaja Jenna Päläs, jenna.palas@uef.fi