Quo vadis perustuslakivaliokunta?
Lämpimästi tervetuloa Demlan pikkujouluihin perjantaina 8.12.2023 kello 18:00 alkaen! Tilaisuus järjestetään Lintulahdenkulman auditoriossa osoitteessa Lintulahdenkatu 10, Helsinki.
Pikkujouluihin saapuu puhujaksi Itä-Suomen yliopiston sosiaalioikeuden lehtori Pauli Rautiainen.
Pikkujouluissa on tarjolla pizzaa, viiniä ja jouluisia herkkuja. Ilmoittauduthan yllä olevasta linkistä ruokahävikin minimoimiseksi viimeistään 05.12.2023. Tilaisuus on maksuton.
Tiedustelut: sihteeri@demla.fi.
Perustuslakivaliokunnan (PeV) asema perus- ja ihmisoikeuksien turvaajana on Suomessa keskeinen. Sen rooli, kokoonpano ja suhde valiokunnan asiantuntijoinaan käyttämiin valtiosääntötutkijoihin ovat välillä herättäneen kriittistä keskustelua. Tässä ajassa on tärkeää kiinnittää huomio siihen, miten perus- ja ihmisoikeuksia suojataan, toteutetaan ja edistetään, sillä länsimaissa itsestään selvyytenä pidetty ajatus perus- ja ihmisoikeuksien progressiivisesta kehityksestä näyttää osoittautuneen ajatusharhaksi. Jo kymmenen vuotta sitten teoksessaan ”The End Times of Human Rights” ihmisoikeusaktivisti ja tutkija Stephen Hopgood erotti toisistaan ihmisten kamppailun oikeuksistaan (human rights) ja läntisten yhteiskuntien eliittien ihmisoikeusharrastuksen (Human Rights). Hän katsoi ihmisoikeuksien aikakauden tulleen päätökseen viitaten yhteiskunnallisten eliittien ihmisoikeusharrastuksen hiipumiseen. Perus- ja ihmisoikeuksien edistämisestä näyttää tulleen entistä haasteellisempaa.
Selkeimpiä esimerkkejä perus- ja ihmisoikeuksien edistyskertomuksen osoittautumisesta ajatusharhaksi tarjoavat mm. Puola, Unkari ja Italia. Puolassa naisten oikeutta omaan seksuaaliterveyteen on rajoitettu aborttilainsäädännön huomattavilla tiukennuksilla. Unkarissa ja Puolassa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat joutuneet uudelleen populististen liikkeiden johdolla syntipukkien asemaan. Italiassa Melonin hallitus kumosi oikeuden rekisteröidä lapselle kaksi saman sukupuolista vanhempaa. Suomi ei ole välttynyt samansuuntaiselta kehityskululta. Perustuslakivaliokunta päätti esimerkiksi lykätä uuden vammaispalvelulain voimaantuloa, vaikka lailla korjattiin ihmisoikeusloukkaukseksi katsottuja puutteita voimassa olevassa vammaispalvelulaissa. Perustuslakivaliokunta on myös perustellut erilaisia vähemmistöjen asemaa parantavien lainsäädäntöhankkeiden torppaamista nojautuen argumenttiin demokraattisen enemmistöpäätöksenteon puolesta.
Perustuslakivaliokunnan työskentelyyn ja päätöksentekoon vaikuttavat monet asiat. Vaikutusta on paitsi valiokunnan kokoonpanolla, myös esimerkiksi sen puheenjohtajalla on valtaa vaikutta valiokunnan käyttämien asiantuntijoiden valintaan ja edelleen siihen, mille asiantuntijalausunnoille annetaan painoarvoa. Toisaalta myös eduskunnan puhemiehellä on keskeinen rooli siinä, lähetetäänkö perusoikeuksiin vaikuttava lainsäädäntöehdotus ylipäänsä perustuslakivaliokuntaan. Vaikka perustuslakivaliokunta poikkeaa muista eduskunnan valiokunnista, sen toimintaa ei ohjaa minkäänlaiset muista valiokunnista poikkeavat menettelysäännökset, mikä tekee valiokunnasta äärimmäisen haavoittuvan.