Suuren valiokunnan lausunto TTIP-sopimuksen neuvottelemisesta

Eduskunta valmistautuu julkisten palvelujen yksityistämiseen amerikkalaisille suuryrityksille

Suuri valiokunta on lausunut Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Yhdysvaltojen välisen kauppa- ja investointikumppanuussopimuksen (TTIP-sopimus) neuvottelemisesta 22.6.2016 (SuVL 5/2016 vp – U 21/2016 vp).

Demla totesi 5.2.2016 suurelle valiokunnalle antamassaan lausunnossa, että Demla ry on huolissaan TTIP‐sopimuksen vaikutuksista julkisiin palveluihin ja valtionavuilla tuettaviin, kansalliseen lainsäädäntöön perustuviin palveluihin ja yhtyy seuraaviin huomioihin. Euroopan parlamentin työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnossa vaaditaan, että neuvotteluissa ryhdytään välittömiin toimiin, joilla varmistetaan jäsenvaltioiden oikeus julkisten palveluiden järjestämiseen ja niitä koskevien säädösten antamiseen ja niiden rahoittamiseen. Valiokunta vaatii, että jäsenvaltioilla säilytetään oikeus jättää julkiset palvelut sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle.

Eduskunnan suuri valiokunta lausuu, että neuvotteluissa on varmistettava, että sosiaali- ja terveyspalvelut jäävät yksiselitteisesti sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle riippumatta niiden järjestämis-, rahoittamis- ja tuottamistavasta. Mikäli sosiaali- ja terveyspalveluita ei Suomen osalta yksiselitteisesti suljeta pois sopimuksen piiristä, päätöksen vaikutukset Suomen julkiseen ja yksityiseen terveydenhuoltoon tulee kattavasti selvittää jo neuvotteluvaiheessa, ja selvityksen pohjalta tehdä uudelleen arviointi.

Eli eduskunta valmistautuu näin ollen hyväksymään koulutuspalveluiden, sosiaalipalvelujen ja joillain edellytyksillä myös julkisen terveydenhuollon ottamisen sopimuksen piiriin.

Eduskunta valmistautuu valtansa siirtämiseen amerikkalaisille suuryrityksille

Demla totesi lausunnossaan 5.2.2016 muun muassa, että suunnitellun mukainen investointisuoja merkitsisi sitä, että ulkomaisten investoijien neuvotteluasema vahvistuisi olennaisesti samalla kun kansallisten viranomaisten ja julkisen vallan neuvotteluasema heikkenisi. Tämä näkyisi jo siinä vaiheessa, kun tehdään poliittisia ja taloudellisia päätöksiä. Oikeudellisen konfliktin uhka rajoittaa päättäjien liikkuma‐alaa. Tuomioistuimeen viety riita merkitsee aina taloudellista riskiä, johon tässä tapauksessa liittyisi myös poliittinen ja laajemminkin yhteiskunnallinen riski. TTIP:n investointisuojamekanismi antaisi ulkomaiselle investoijalle mahdollisuuden haastaa yksittäinen valtio oikeuteen, mikäli se katsoo kansallisen lainsäädännön olevan liiketoiminnan, kilpailun, markkinoille pääsyn, voiton teon tai investointien este tai hidaste. Neuvottelumandaatin mukaan sopimuksen velvoitteet ulottuvat kaikille hallinnon tasoille. Sopimus ei näin sitoisi vain valtionhallintoa, vaan myös kaikkea muuta julkishallintoa, kuten aluehallintoa, maakuntia ja kuntia. Ulkomainen investoija voisi riitauttaa jopa kunnallisen säädöksen.

Eduskunnan suuri valiokunta lausuu, että neuvoteltava sopimus, ml. sen investointisuojaa koskevat määräykset, ei saa vaarantaa tasapuolisen ja syrjimättömän lainsäädännön kehittämistä Suomessa ja EU:ssa tai vaarantaa korkeatasoisen terveyden-, turvallisuuden, kuluttajien, työ- ja ympäristönsuojelun toteuttamista. TTIP-neuvottelutulos ei saa johtaa olemassa olevan sääntelyn tason laskuun tai estää nykylainsäädännön kehittämistä.

Demlan lausunnossaan esittämillä perusteilla suuren valiokunnan kanta on toiveajattelua
tai, todennäköisemmin, sanamagiaa. Neuvoteltava investointisuoja rajoittaa olennaisesti kansallista päätösvaltaa eri tasoilla.

Lue suuren valiokunnan lausunto kokonaisuudessaan tästä.