Lausunto

Tämä artikkeli on Demlalta pyydetty lausunto

Lataa Lausunto pdf-tiedostona

Demlan puheenvuoro kansallisen perus- ja ihmisoikeuksien toimintaohjelman kuulemistilaisuudessa

Demla oli 28.9.2016 valtioneuvoston kansallisen perus- ja ihmisoikeuksien toimintaohjelman kuulemistilaisuudessa. Yhdistyksen edustajat käyttivät tilaisuudessa seuraavan puheenvuoron:

Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry kiittää kutsusta ilmaista näkemyksensä valtioneuvoston kansallisen perus- ja ihmisoikeuksien toimintaohjelman valmisteluun.

Demlan mielestä toimintaohjelma on erittäin tarpeellinen ja kannatettava, ja painotukset sinänsä järkeviä. Perus- ja ihmisoikeuskasvatus on edellytys perusoikeusmyönteisen ajattelun vahvistumiseen yhteiskunnassa, ja itsemääräämisoikeus on perus- ja ihmisoikeuksien keskeisintä ainesta. Synnyttäjien itsemääräämisoikeus tulee ottaa erityiseen tarkasteluun, sillä intiimialueet ovat itsemääräämisoikeuden näkökulmasta erityisen herkkiä, ja niihin kajoaminen väkivaltaisesti aiheuttaa suurta kärsimystä. Intersukupuolisten lasten sukuelinten kirurgiset toimenpiteet ovat myös erittäin ongelmallisia. Hoitokäytännöt ovat hallinnollista päätöksentekoa, joihin ei ole suoria muutoksenhakukeinoja. Silti ne vaikuttavat mittavan ihmisjoukon oikeuksiin ja asemaan.

Kiittäessään ohjelman painotuksista Demla haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota valtioneuvoston ja sen alaisten ministeriöiden toiminnan johdonmukaisuuden puutteeseen. Uskon, että tämän ohjelman valmistelijoilla täällä on hyvä tahto. Samanaikaisesti toimintaohjelman valmistelun kanssa valtioneuvosto ja sen alaisten ministeriöiden kuitenkin virkamiehet tekevät politiikkaa ja antavat lausuntoja, jotka osoittavat joko tietämättömyyttä tai suoranaista piittaamattomuutta perus- ja ihmisoikeuksista ja niiden toimintaperiaatteista. Demla kannattaa lämpimästi paitsi virkamiesten, myös päättäjien perus- ja ihmisoikeuskoulutuksen lisäämistä.

Epäselvyyttä on ilmennyt esimerkiksi perusoikeuksien rajoitusedellytyksistä. Yksi perusoikeuksien rajoittamisen edellytyksistä on rajoittamisperusteen hyväksyttävyys. Perusteen, jolla perusoikeutta rajoitetaan, tulee olla perusoikeusjärjestelmän kokonaisuuden kannalta hyväksyttävä. Turvapaikkaoikeuden rajoittaminen sillä perusteella, että tehdään Suomesta vähemmän houkutteleva maa pakolaisille, ei ole hyväksyttävä perusoikeuksien rajoitusperuste. Vanhuksen ihmisarvoisen kohtelun epääminen säästöjen nojalla ei ole hyväksyttävä peruste. Viimesijaisen toimeentulon epääminen niin sanotun kannustavuuden nimissä ei ole myöskään hyväksyttävää. Perusoikeuksien ydinosa on myös koskematon. Ketään ei saa jättää heitteille pakkaseen.

Valtiovallalla on perustuslain mukaan velvollisuus edistää perusoikeuksien toteutumista. Tämänkin perus- ja ihmisoikeuksien toimintaohjelman toteuttaminen vaatii resursseja. Kuitenkin esimerkiksi naisten itsemääräämisoikeuteen suuresti vaikuttava turvakotien liian vähäinen määrä on ollut tapetilla jo Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelmassa vuodelta 2010, eikä tilanne ole tästä lainkaan parantunut. Valtioneuvosto on samaten alentamassa vanhustenhoidossa vaadittavaa hoitajamitoitusta. Voidaan kysyä, miten ylikuormitetulla hoitohenkilökunnalla on aikaa ja jaksamista turvata vanhusten itsemääräämisoikeuden toteutuminen laitoshoidossa. Myös SWOT-analyysissa on ilmaistu huolenaiheena, että laitosten henkilökunnan vähäisyys lisää riskiä epäasiallisten rajoitustoimenpiteiden käytöstä.

Demla ry kannustaa pohtimaan, miten perus- ja ihmisoikeudet valtavirtaistetaan kaikkeen valtioneuvoston toimintaan sen sijaan, että niitä edistetään vain erillisenä lohkona samalla, kun toisaalla tehdään perus- ja ihmisoikeuksia heikentäviä päätöksiä. Perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamiseen tulee allokoida riittävästi resursseja, ja jokaisen raamin vahvistamisen yhteydessä tulee arvioida huolellisesti sen perus- ja ihmisoikeusvaikutukset.