Säännöt

Oikeuspoliittinen yhdistys – Rättspolitiska föreningen Demla ry:n säännöt

Hyväksytty ensimmäisessä käsittelyssä yhdistyksen vuosikokouksessa 24.4.2018.

Hyväksytty toisessa käsittelyssä yhdistyksen ylimääräisessä kokouksessa 13.6.2018

1§ Nimi, kotipaikka ja kieli

Yhdistyksen nimi on Oikeuspoliittinen yhdistys – Rättspolitiska föreningen Demla ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Kansainvälisissä yhteyksissä yhdistyksestä käytetään englanninkielistä nimeä Legal Policy Association in Finland. Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi siten, että ilmoitus- ja pöytäkirjakielenä toimii suomi.

 

Tarkoitus

Yhdistyksen tarkoituksena on

1) toimia sosiaalista oikeudenmukaisuutta puolustavien juristien ja muiden oikeuspolitiikasta kiinnostuneiden yhdyssiteenä oikeusturva-, tasa-arvo-, yhdenvertaisuus-, demokratia-, ja ympäristökysymyksissä,

2) edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista,

3) kehittää oikeus- ja yhteiskuntapolitiikka ja osallistua siihen sekä

4) edistää oikeus- ja yhteiskuntatieteellistä tutkimusta.

 

Toimintamuodot

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

1) järjestää keskustelutilaisuuksia ja muita tapahtumia,

2) osallistuu yhdistyksen tarkoitusta edistävään toimintaan,

3) julkaisee Oikeus-lehteä,

4) pitää yhteyttä oikeus- ja yhteiskuntatieteelliseen tiedeyhteisöön,

5) osallistuu oikeuspoliittiseen keskusteluun kannanotoilla ja lausunnoilla sekä

6) tekee yhteistyötä kansalaisjärjestöjen ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa.

 

Jäsenyys

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä oikeustieteellisen loppututkinnon suorittanut tai oikeustiedettä opiskeleva tai muu luonnollinen henkilö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja hyväksyy nämä säännöt. Yhdistyksen kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä luonnollinen henkilö tai yleishyödyllinen yhteisö, joka haluaa kannattaa yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa ja hyväksyy yhdistyksen säännöt. Hallitus hyväksyy jäsenet kirjallisesta hakemuksesta.

Yhdistyksen jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle, sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Näin meneteltyään jäsenen jäsenyys yhdistyksessä päättyy välittömästi.

Hallituksella on oikeus erottaa yhdistyksen jäsen, joka on jättänyt noudattamatta velvoitteita, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai joka on toiminut yhdistyksen tarkoituksen vastaisesti tai joka menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella on vahingoittanut yhdistystä.

 

Jäsenmaksu

Yhdistyksen jäsenten on suoritettava yhdistykselle kalenterivuosittain näiden sääntöjen perusteella määräytyvä jäsenmaksu. Yhdistyksen vuosikokous määrää vuosittain varsinaisen, alennetun ja kannatusjäsenmaksun suuruuden. Yhdistyksen hallitus voi myöntää varsinaiselle jäsenelle oikeuden maksaa alennettua jäsenmaksua keskeneräisten opintojen, työttömyyden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Alennettuun jäsenmaksuun oikeuttava syy on tarvittaessa hallituksen päättämällä tavalla todistettava.

Liittymisvuoden osalta hallitus voi päättää, että jäseneltä peritään jäsenmaksu vain osittain.

Hallituksella on oikeus evätä yhdistyksen jäsenedut niiltä jäseniltä, jotka eivät ole maksaneet erääntynyttä jäsenmaksuaan.

 

Hallitus

Yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtajana vuodeksi kerrallaan valittu yhdistyksen puheenjohtaja sekä 8-20 muuta jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.

Hallitus valitsee vuodeksi kerrallaan sihteerin ja muut yhdistyksen toiminnalle tarpeelliset henkilöt, joiden ei tarvitse olla hallituksen jäseniä. Hallitus asettaa tarvittaessa avukseen työryhmiä ja päättää näiden toimivaltuuksista. Hallitus valitsee Oikeus-lehden päätoimittajan kuultuaan lehden toimitusneuvostoa.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta taikka kun vähintään kaksi hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtaja ja he mukaan lukien vähintään viisi hallituksen jäsentä. Asiat ratkaistaan ehdottomalla äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa.

Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika.

 

Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja tai sihteeri, kukin yksin.

 

Tilikausi ja toiminnantarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen, toimintakertomus ja muu toiminnantarkastusaineisto on jätettävä toiminnantarkastajille tarkastettavaksi viimeistään kolme viikkoa ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajien on annettava kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.

 

Yhdistyksen kokous

Yhdistyksen on pidettävä vuosikokous hallituksen määräämänä päivänä ennen huhtikuun loppua. Ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus tai yhdistyksen kokous niin päättää tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta kirjallisesti vaatii nimetyn asian käsittelemistä varten. Kokous on pidettävä 30 päivän kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Yhdistyksen kokous kutsutaan koolle vähintään viisi päivää ennen kokousta jokaiselle jäsenelle lähetetyllä kutsulla.

 

10§ Vuosikokous

Vuosikokouksessa on käsiteltävä seuraavat asiat:

1) hyväksytään yhdistyksen toimintakertomus,

2) vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään toiminnantarkastajien lausunnon perusteella tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tili- ja vastuuvelvollisille,

3) valitaan yhdistykselle puheenjohtaja,

4) valitaan muut hallituksen jäsenet,

5) valitaan kaksi toiminnantarkastajaa sekä heille varatoiminnantarkastajat,

6) valitaan yhdistyksen edustajat Oikeus-lehden toimitusneuvostoon,

7) päätetään jäsenmaksujen suuruudesta,

8) hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä

9) päätetään muista hallituksen ja yhdistyksen jäsenten esittämistä asioista ottaen huomioon yhdistyksen sääntöjen ja yhdistyslain määräykset.

Jos yhdistyksen jäsen haluaa jonkin asian yhdistyksen kokouksessa käsiteltäväksi, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle, jonka on annettava asiasta kokoukselle lausuntonsa. Yhdistyksen kokous voi kuitenkin päättää ottaa jäsenen esittämän asian käsiteltäväksi, vaikka siitä ei olisi ilmoitettu mainitulla tavalla.

 

11§ Päätöksenteko yhdistyksen kokouksessa

Jokaisella yhdistyksen varsinaisella jäsenellä on yhdistyksen kokouksessa yksi ääni. Kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta, mutta heillä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Kannatusjäsenenä olevalla yleishyödyllisellä yhteisöllä on oikeus lähettää kokoukseen yksi läsnäolo- ja puheoikeutettu edustaja.  Päätökset yhdistyksen kokouksessa tehdään ehdottomalla äänten enemmistöllä. Päätös yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta edellyttää kolmen neljäsosan (3/4) äänten enemmistöä annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan kanta, paitsi vaaleissa arpa.

Yhdistyksen kokoukseen voidaan hallituksen niin päättäessä osallistua myös postitse tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla ennen kokousta tai kokouksen aikana. Tällaisen osallistumisoikeuden toteuttamisesta sekä äänestyksien ja vaalien toimittamisesta annetaan tarkempia määräyksiä yhdistyksen kokouksen hyväksymässä äänestys- ja vaalijärjestyksessä.

 

12§ Yhdistyksen purkautuminen

Yhdistyksen purkautuessa sen jäljellä olevat varat on käytettävä yhdistyksen tarkoitusta palvelevaan toimintaan purkautumisesta päättäneen kokouksen päätösten mukaisesti. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi on sen varat käytettävä samaan tarkoitukseen.